maanantai 17. huhtikuuta 2017

Modernimpi pasha


Iloista toisen pääsiäispäivän iltaa teille! Eilen meillä juhlittiin herkkuaterialla suvun kesken, pöydässä oli kaikenlaista ihanaa kalasta lammaspaistiin ja ehkä hienoimpiin pääsiäismuniin ikinä. Itse toin pöytään pashaa, tosin hiukan modernimpana versiona tehtyä. Bongasin Kotiliedestä Vappu Pimiän pashaohjeen ja tuunasin sitä hiukan. 

Ennen pashan valmistukseen ryhtymistä on syytä laittaa puinen muotti likoamaan veteen, että se ehtii turvota oikeankokoiseksi. Ja pestä harso, jos se olisi sattunut pölyttymään kaapissa vuoden verran. Pasha onnistuu tottakai hyvin esim. harsolla vuoratussa siivilässäkin tehtynä, joten puumuotin puuttuminen ei estä mitään. 

100 g  raejuustoa
150 g maitorahkaa
100 g normaalisuolaista voita, huoneenlämpöistä
2 dl kuohukermaa
1 kananmunan keltuainen
1 dl hienoa sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 sitruunan kuori
½ sitruunan mehu.

Raasta sitruunan kuori ja purista mehu.


Vaahdota kerma. Jauha raejuusto pieneksi, vaikkapa näin:


Lisää maitorahka ja sekoita. Jauhettu raejuusto tuo pashaan minusta oikean koostumuksen ja suutuntuman. Oikealla tarkoitan tässä tietenkin Salmista kotoisin olleen mummini karjalaista versiota. Laitoin itse 100 g raejuustoa ja 150 g maitorahkaa, mutta suhteet voivat olla toisinkin päin ja koko homman voi tehdä pelkästä jauhetusta raejuustosta. 


Lisää sokeri, voi, keltuainen ja vaniljasokeri, sekoita tasaiseksi.


Mausta sitruunankuorella ja mehulla. Nostele kevyesti joukkoon kermavaahto. Kaada sitten puiseen, harsolla vuorattuun pashamuottiin. Laita lopuksi pohjakappale tai pieni paino päälle. Pashasta valuu heraa pois sen asettuessa, joten laita alle vaikka lautanen tai muu astia, joka kerää nesteen. Anna jähmettyä ja valua yön yli jääkaapissa. 


Sitten jännittävä hetki, kun muotti puretaan....


.. ta-daa! Se onnistui! Kuviot olisivat voineet ehkä näkyä voimakkaammin, mutta koossa pysyi ja hyvältä maistui!


Serkkuni teki pääsiäispöytäämme pashaa mummin perinteisellä reseptillä, joten päästiin vertailevan pashantutkimuksen maailmaa. Molemmat olivat tosi hyviä! Modernimmassa versiossa maistuu sitruuna, perinteisessä vanilja. Rasvaa ja sokeria löytyy molemmista riittävästi. :-)


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Naisen vihreä palmikkopusero


Kevättalven ihanin palmikkopusero on vihdoin myös täällä blogin puolella. Aloin tehdä tätä jo joulun jälkeen, lahjaneuleiden jälkeen. Minulla on tosi monta hyvää neuletakkia, mutta siistejä ja monessa tilanteessa toimivia villapuseroita ei oikeastaan kovin montaa. Näinpä lähdin tätä tekemään.

Malli on Moda-lehdestä 2/2014, nro 6. Se olisi ollut ihana lehden esimerkin mukaisesti myös oranssinpunaisena, mutta sen väristä lankaa en löytänyt. Väriä halusin kuitenkin ja tämä ihana ruohonvihreä sävy hurmasi minut. Myöhemmin kuulin, että se on peräti yksi tämän kevään muotiväreistä. Eli trendien harjoilla mennään, tottakai. ;-) Lanka on Schachenmayr Merino Extrafine 120 (100 % merinovilla, tiheys 22 s ja 30 krs = 10 cm, puikot 3-4)



Pusero yltää sopivasti lantion yläosaan, mutta ei kuitenkaan ole tunikamittainen. Näin sille on hyvin käyttöä erilaisten housujen ja hameiden kanssa. 


Edessä ja takana menee kolme erilaista kuviota. Salmiakkikuvioinen pystyraita ja sen molemmin puolin kapempaa ja leveämpää palmikkoa. 


Kaunis yksityiskohta ovat raglan-hihat, jotka mielestäni tuovat kauniin naisellisen muodon neuleeseen. Palmikkokuvioihin asti ne eivät edessä tai takana yllä, vaan kapeneminen tapahtuu reunan raitaneuleen alueella. 


Hihojen keskellä menee kolmen palmikon kuvio, alapuoli on raitaneuletta. 


Hihansuihin vielä aika pitkä joustinneule. Tuo ryhdikkyyttä sekin. Hihat jäävät sopivasti hiukan ranteen yläpuolelle, joten rannekorut näkyvät kauniisti alta. Alkuperäisessä mallissa hihat olivat vieläkin lyhyemmät, mutta itse venytin niitä kostuttamalla neuleen. 



lauantai 1. huhtikuuta 2017

Entistä paremmat key lime pie -leivokset


Kirjoittelin tänne reilu vuosi sitten ihanien key lime pie -leivosten reseptin. Ne ovat yksi suosikkileivoksiani: ihana keksipohja, pehmeä täyte, kirpeän makea maku. Sitä paitsi pursottaminen on minusta aina ihan lapsellisen hauskaa, vaikka välillä jäljessä olisikin toivomisen varaa.

Tänään kaupasta löytyi kinuskinmakuista tuorejuustoa, joten sain idean kokeilla, miten se toimisi näissä leivoksissa kondensoidun maidon sijasta. Ja hyvinhän se toimi! Ehkä jopa parempi lopputulos kuin alkuperäisessä reseptissä. 

Pohja oli ihan samanlainen kuin viimeksikin, eli 

120 g digestivekeksejä
3 rkl siirappia
50 g voita tai margariinia

Sulata voi ja siirappi. Sekoita keksimurskaan. Painele muffinsivuokien pohjalle ja paista 180 C asteessa n. 6 minuuttia. Anna jäähtyä hyvin ennen täyttämistä.

Täyte:

2 dl kuohukermaa
200 g kinuskinmakuista tuorejuustoa
2-3 tl intiaanisokeria 
½ tl vaniljasokeria
2 limen kuori raastettuna
4 rkl limemehua.

Raasta limejen kuoret ja purista mehu. Sekoita kerma, limenkuori ja sokerit. Vaahdota. Lisää tuorejuusto ja limemehu. Sekoita tasaiseksi. Pursota jäähtyneisiin pohjiin. Koristele halutessasi limenkuorella tai strösseleillä. Anna tasaantua jääkaapissa mieluiten vähintään 30 min. 



keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Naisen kirjoneulesukat harkkoreunalla


Tässä kevättalvella on ollut erinäinen määrä työmatkailua ohjelmassa. Se tarkoittaa istumista bussissa, junassa ja yksinäisiä iltoja hotellihuoneissa. Mitäpäs sitä ihminen silloin muuta kuin neuloisi, kuten tämä idyllinen yöpaita-kiikkustuolikuva todistaa.


Puikoilla on reissuissa ollut kauniit, kuviolliset kirjoneulesukat, ihan itselleni. Ohje löytyy Novitan sivuilta.  


Lankana minulla ei ollut Nalle, vaan Menita-lankakaupan oma Pia-lanka. Materiaali ja tiheys aika samat kuin Nallella, eli 75 % villaa, 25 % polyamidia, 3-3,5 puikot. Tiheys 24-26 s 10 cm:llä. Keltainen on lempivärini ja oranssi lukeutuu myös suosikkeihini, joten helppo oli seurata kaupassa näiden lankojen houkutusta.


Erityisen paljon pidän varren harkkoreunasta. Siinä neulotaan aluksi 5 krs sileää oikeaa, sitten yksi reikäkerros eli *2 o yht, lk* läpi koko kerroksen ja sen jälkeen taas 6 krs sileää oikeaa. Sukan valmistuttua varsi taitetaan reikäkerroksen kohdalta ja siihen syntyy kaunis harkkoreuna.


Toinen suosikkikohtani on pohjan pilkkuneule. Yksinkertaisesti se tarkoittaa sitä, että silmukat neulotaan vuorotellen eri väreillä. Kerroksen vaihtuessa pohjassa vaihdetaan järjestystä. Tätä oli todella kiva neuloa!


Yläpuolella jatkui kuvioneule, kauniita kiehkuroista. Niitä tehtiin myös kantalappuun ja sivuille. Kantapään pohjan tein  yksivärisesti oranssina.


Ohjetta noudattamalla sukkien kärjistä olisi tullut aika pitkät ja hiukan suipohkot. Päätinkin lopettaa neulomisen, kun kärkikavennuksia oli tehty sen verran, että puikoilla oli yhteensä 36 s. Jaoin silmukat kahdelle puikolle ja päättelin kitchener's stichillä, joka on nykyinen suosikkini sukkien kärkiin. Tietääkö joku sille suomenkielisen nimen? Olen oppinut sen knit, sock, love -kirjasta. Siinä käytännössä ommellaan silmukoita taitavasti yhteen etu- ja takapuikolta. Silmukoimisen järjestys on tarkka, joten joudun tarkistamaan sen joka kerta kirjasta uudelleen. 


Sukissa kuljetetaan kahta eriväristä lankaa koko ajan, joten ne ovat jalassa oikein lämpimät ja pehmeät. Eräs samalla reissulla oleva kollega nimesi nämä pääsiäissukiksi, mikä olikin hyvä oivallus! Lämpöistä kevättä!



maanantai 6. maaliskuuta 2017

Kampasimpukkapasta sitruuna-voikastikkeella


Ruoanlaitto on parhaimmillaan nopeaa ja yksinkertaista, silti lopputuloksena huikeita makuja. Kuten tässä simppelissä pastassa. Ohje kahdelle.

8 - 12 kampasimpukkaa (pakastettuja tai tuoreita)
n. 30-50 g voita
1 tl rypsiöljyä
2 tl raastettua sitruunan kuorta (n. 1 sitruunan kuori)
mustapippuria
suolaa
(lehti)persiljaa
n. 150 - 200 g linguine-pastaa (myös tagliatelle tai spagetti käyvät hyvin)

Jos käytät pakastettuja kampasimpukoita kuten minä tein, sulata ne pakkauksen ohjeen mukaan. Kuivaa hyvin.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, hyvin suolatussa vedessä.



Kuumenna voi ja rypsiöljy pannulla, p. Lisää sitruunankuori ja mustapippuri. Paista sen jälkeen kampasimpukat samassa kastikkeessa, noin 30 sekuntia kummaltakin puolelta. Tärkeää on, etteivät ne kuivu liikaa. 

Valuta pasta ja kaada pannulle voi-sitruunakastikkeen joukkoon. Mausta suolalla ja ripottele lopuksi päälle tuoretta persiljaa.


lauantai 4. maaliskuuta 2017

Siniset tähtisukat


Kevättalvi on jo käsillä, mutta osa joulun lämpimistä paketeista on vielä raportoimatta tänne. Ilmeisesti uudet projektit puikoilla ovat vieneet huomioni. Tässä kuitenkin paluuta loppuvuoden tunnelmiin. 


Työkaverini toi minulle syksyllä lahjaksi säkillisen vanhoja lankoja. Olivat tyhjentäneet varastoja ja neulova kollega oli tullut mieleen. Siitä olin hyvin iloinen! Säkki sisälsi monenvärisiä ja monista eri materiaaleista olevia lankoja. Tein niistä paljon sukkia, huiveja ja muita asusteita, osa on toki vielä jäljellä. 


Halusin kiittää ja ilahduttaa tätä työkaveria vastalahjaksi, joten päätin neuloa hänelle jouluksi sukat, omista langoistaan. Päädyin hopeanharmaalla piristettyihin sinisiin sukkiin. Näissä lankakerissä ei ollut vyötteitä mukana, mutta aika lailla 7 veljeksen kaltaista ja paksuista materiaalia olivat. Avuksi voi siis ottaa 7 veljeksen perusvillasukkaohjeen


Sukkiin meni oikeastaan kahta eri sinistä. Varsissa ja kärjissä käytin eri lankaa kuin kantapäässä ja jalkapöydällä. Erottavatko silmänne tämän kuvista? Minun eivät. Kuviot tein harmaalla. Varteen hiukan vaakaraitaa, siksakkia ja tähtiä. Tähdet jatkoivat seikkailuaan myös jalkapöydällä.


Koska sinistä lankaa jäi ihan vähän sukkien valmiiksi saamisen jälkeen, päätin vielä virkata varsiin pienet kukkakoristeet. Hetken mietin, että onko liian överi, mutta olen sitten annoin mennä. Mitä sitä turhaa kuvioita rajoittelemaan. Ovatpahan taatusti omaperäiset sukat. Ja ymmärtääkseni ovatkin mukavasti lämmittäneet työkaverini jalkoja, niin kotipuuhissa kuin mökilläkin. 

tiistai 3. tammikuuta 2017

Kidneypapu-vuohenjuustotäytteiset pasteijat ja lämmin parsakaali-omenasalaatti


Hyvää uutta vuotta! Joulun ja uuden vuoden juhlien ja loman jälkeen on palattu jälleen arkeen. Se ei tarkoita kuitenkaan huonoa, vaan hyvä arki on parasta aikaa elämässä. Sitä voi piristää monin tavoin ja tehdä siitä omanlaistaan juhlaa. Yksi tapa on tietenkin hyvä ruoka.

Vuoden ensimmäisenä arkisena tiistaina toteutin syksyllä aloittamaani keittokirjahaastetta. Tällä kertaa keittokirjahyllystä jäi käteen ruotsalaisen, TV:stäkin tutun, Tina Nordströmin kirja "Mat". Aikaisemmin olen tehnyt siitä tänne blogiin ainakin pekonilihapullia ja todella hyvää kermaista kaalimuhennosta. Lautaselle teki mieli kuitenkin tällä kertaa saada kasvisruokaa. Kirjassa oli yllättävän vähän täysin kasvisreseptejä, mistä ehkä huomaa sen olevan yli 10 vuotta vanha kirja. 

Nämä papupasteijat ja lämmin parsakaali-omenasalaatti kuitenkin löytyivät ja olivatkin muuten todella hyvä löytö. Tässä alkuperäinen kuva. 


Kirjan pasteijoihin meni sekä kidney- että mustapapuja, itse käytin vain kidneytä. Oma lisäni täytteeseen olivat raakakaakaonibsit, joita joulupukki toi. Sopivat hyvin! Toki pasteijoista tulee varmasti todella hyviä ilmankin. Ohjeesta tulee n. 10 pienehköä pasteijaa, 2-3:lle, nälästä riippuen.

Pasteijat

1 prk kidneypapuja (380 g / 230 g)
1 pieni salottisipuli
2 rkl raakakaakaonibsejä
75 g pehmeää vuohenjuustoa (esim. Chavroux)
4 rkl tuoretta persiljaa
suolaa, mustapippuria
n. 10 suikaletta filotaikinaa (n. 1/4 pkt)
1 kananmuna

Kuori sipuli ja pilko se pieneksi. Huuhtele pavut ja hienonna. Sekoita yhdessä kaakaonibsien kanssa. 


Lisää vuohenjuusto ja persilja. Mausta suolalla ja mustapippurilla.


Avaa filopaketti ja leikkaa siitä tarvitsemasi määrä taikinaa. Filotaikina kuivuu erittäin helposti, joten älä sulata sitä enempää. Voit halutessasi pitää sulatetun taikinan kostean liinan alla, ettei se kuivu. 

Nosta täytettä n. 1 rkl kokoinen nokare (tai enemmän) suikaleen päähän.



Taittele pasteijat kolmioiksi (tai rullaa haluamallasi tavalla). Riko kananmuna lasiin ja kiinnitä viimeinen reuna taikinaan sutimalla siihen kananmunaa. 


Paista n. 15 min. 200 C asteessa. Voit toki halutessasi myös uppopaistaa pasteijat, mutta itse en sellaista harrasta. Pelkään kuumaa öljyä liikaa. ;)


Lämmin parsakaali-omenasalaatti

1 parsakaali
1 omena
1 pieni salottisipuli
nokare voita tai margariinia
suolaa
mustapippuria

Pasteijoiden rinnalle sopii helpoista helpoin lämmin salaatti. Huuhtele parsakaali ja pilko sen kukinnot pienemmäksi. Sulata voi tai margariini pannulla ja lisää parsakaali. Halutessasi voit raastaa sen varrenkin mukaan. Paista keskilämmöllä vähän aikaa. 


Kuori ja pilko omena ja salottisipuli. Lisää pannulle. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Paista vielä vähän aikaa, kunnes parsakaali ja omena ovat toivotun kypsiä.


Vinaigrette

Annoksen viimeistelee sherry- tai punaviinietikasta tehty nopea vinaigrette.

1 rkl sherry- tai punaviinietikkaa
2 rkl oliiviöljyä
1 tl hunajaa tai esim. taatelisiirappia
suolaa
mustapippuria

Sekoita ainekset nopeasti ja pirskottele pasteijoiden ja salaatin päälle.