Käsityö- ja kylpylämatka Tallinnaan

 
Parin päivän kevätlomani suuntautui lahden taakse Tallinnaan, helppo ja nopea irtiotto arjesta. Samanhenkisten ystävieni kanssa tarkoituksena oli syödä hyvin, levätä ja shopata Karnaluksissa lanka- ja muut käsityötarvikevarastomme täyteen.
 
Matka alkoi laivan kahvilassa, jossa juhlistin lomaa kuohuvalla sekä juhlavan näköisellä suklaakakulla. Se lupasi paljon, koska oli viroksi luksustorttu! Valitettavasti oli hienoisen kuiva kuitenkin minun makuuni, mutta pääsi sillä lomatunnelmaan!


 
 
Kylpylähotellimme spa-osastolta minulla ei, ymmärrettävästi, ole kuvia, mutta kerrottakoon, että siellä tuli istuskeltua parissakin porealtaassa, suolasaunassa (suolaa hierottiin koko vartaloon), aromisaunassa, Soomi-saunassa, maattua lämpimällä kaakelisängyllä ja otinpa vielä laavakivihieronnakin. Lisäksi vesijumppasin virolaisten mammojen kanssa ihan olan takaa.
 
 
Span jälkeen kaipaa tietysti hyvää ruokaa ja sitähän saimme. Ystäväni oli varannut pöydän Kolm Sibulat -ravintolasta, joka oli kerrassaan erinomainen paikka! Modernia, hieman italialaishenkistä ruokaa, viehättävän rustiikkisessa miljöössä, suomalaisittain sopuhintaan (kaikki pääruoat alle 20 euroa).
 
 
 
 
Ruokalistaa selatessa kiinnitin huomiota, että erikseen oli merkitty, mitkä ruoat sisältävät tuoretta korianteria. Tätä arvostan! Nimittäin korianteri on yksi niitä harvoja juttuja, joita en voi lautasellani sietää. Näin vältin ansan. :)

 

Paikan leipä oli aivan ihanaa, rapeakuorista joka puolelta. Sisälsi herkullisia siemeniä. Päälle voita ja oliiviöljyä.


 
 
 
Kasvisalkupalat sisälsivät kasvista ja juuresta jos jonkinlaista.

 
 
Lohta kavereineen.

 
 
Itse otin annoksen, jossa oli parmankinkkuun kääräistyä ja siinä paistettua mozzarellaa, munakoisopyreetä, aurinkokuivattuja tomaatteja ja kirpsakoita granaattiomenan siemeniä. 

 
 
Pääruokina tilasimme ankkaa,

 


jänis-ragu'ta,

 
 
sekä kuhaa.

 
 
Jälkkärinä marenkia, lemon curdia ja marjoja, 

 
ja vadelma-panna cottaa. Nam! Ähkyssähän sieltä takaisin hotellille vyöryttiin. :)

 

 
 
Seuraavana päivänä vaelsimme läpi vanhan kaupungin ja pitkin Tartu maanteetä Karnaluksiin, jossa olen käynyt kerran aikaisemminkin. Ennallaan se oli. Iso, loputtomasti hyllyrivejä täynnä lankaa, kankaista, nauhoja, nappeja, puikkoja, neuloja ja ihan mitä vaan käsityötarvikkeita. Menkää, nähkää ja kokekaa.
 

 
 
Olin tehnyt ennalta hieman ostoslistaa, että olisi jotain tolkkua edes siinä, mitä tulee hankittua. 
 
 
 
Siellä sitten puikkelehdin pahvilaatikkorivien ja hyllyjen kapeissa väleissä. Yrittäen löytää oikeita lankoja projekteihini tai edes jotain vastaavaa. Aikaa saatiin kulumaan 2,5 tuntia ja silti olisi voinut jatkaa vielä. Eli vinkkinä: älä edes luule, että selviät tuolta tunnissa ulos.  Äläkä ota sinne mukaan miestä tai muuta käsitöitä harrastamatonta seuralaista, joka vaan turhautuu, kun joutuu tuntikaupalla odottamaan. Jätä heidät kaupungille tekemään jotain muuta mukavaa. ;)


 
Shoppausurakan jälkeen oli väsy. Verensokeri alhaalla, painavat laukut täynnä tavaraa. Yhdellä rakko varpaassa, toisella joku muu paikka jumissa. Raitiovaunulla keskustaan ja johonkin, mistä saa nopeasti jotain kelvollista ruokaa ja mahansa täyteen. Tällä kertaa pelastuksemme oli Vapiano. Tuttu konsepti, edullista ja hyvää. Minä söin tätä scampi-pinaatti-yrtti -linguinea, joka tuntui sillä hetkellä parhaimmalta, mitä on ikinä keksitty.


 
 
Siitä sitten vaaputtiin mahat täynnä satamaan, onnellisina ja tyytyväisinä. Jotkut suomalaisturistit vetivät perässään kaljalaatikoita, me lankakasseja. Kukin tyylillään. :)
 
Kotona vielä istuin lattialla ihastelemassa saalistani kuin pieni lapsi.
 
 
 
Ensimmäisenä puikoille pääsi yönsininen Novita Kaiku, joka on uskomattoman ihanan väristä ja todella pehmeää. Muita tulevia projekteja saattavat olla punainen mohair-silkki-jakku, sini-kultainen juhlapusero, punainen kesätoppi ja ehkä jotain muutakin sekä kermanvalkoisen kimaltava bolero. Ja varmaan jämälangoista  sitten joku hippikassi, jonka virkkaan noihin bambukahvoihin.


Kommentit

Suositut tekstit