Finnjävel

Saimme viime viikonloppuna kokea kevään, tai todennäköisesti koko vuoden, huikeimman ravintolakokemuksen, kun kävimme testaamassa Finnjävel-ravintolan Helsingin Etelärannassa. Paljon hehkutettu gourmet-ravintola tarjoilee suomalaista ruokaa uudella twistillä. Ja on taatusti jokaisen siitä lausutun ylisanan arvoinen.

Tarjolla oli seitsemän ja kymmenen ruokalajin menua, me otimme seitsemät. Pöytään kannettiin niiden lisäksi laskujemme mukaan n. 5 erilaista keittiön tervehdystä ja juustojakin tuli otettua, joten laaja ruokaelämys saatiin. 

Alkuun tuli karjalanpiirakkaa hieman eri tavalla kuin mitä olemme yleensä syöneet. Pieniä riisipuurokuutioita, jotka oli rukiilla leivitetty. 

Niiden kanssa sipaistiin hiukan erilaista munavoita. Hämmentävä muoto ja koostumus, mutta maku ehtaa karjalanpiirakkaa!

Totutuilla mauilla ja muodoilla leikiteltiin enemmänkin. Hämmennystä ja ihastusta herättivät nämä kalatikkarit. Ulkonäkö on täyttä karkkia, mutta maku kalaisaakin kalaisampi. Päällä mätiä, sekin hiukan eri tavoin valmistettuna kuin yleensä. 

Pienet juuriselleritervehdykset kivipedillä tarjoiltuina olivat kauniita kuin kukkaset, ja maukkaita.

Hienoon illalliseen kuuluivat tietenkin myös makuihin hyvin sopivat ja niitä tasapainottavat ja terävöittävät viinit. 

Talon lasit ja aterimet olivat muutenkin upeaa tekoa, varta vasten tätä ravintolaa tehtyjä.

Lammaskaali oli saanut häkellyttävän uuden muodon ja raikkaan makuyhdistelmän. Lammas tässä tartarina.

Ohrapuuro oli yhdistetty pinaatin kanssa ja tarjoiltiin ternimaitohyydykkeen kanssa.

Yksi illan parhaista annoksista oli sisältä pehmeä ja pinnalta rapea verilettunen, puolukkamarmeladin kera.

Hämmentävin nimi, mutta kaunein ulkomuoto oli mähnä ja silakka. Eli siis mätiä tässä silakan päällä, sisällä jogurttisydän.

Perinteinen ruisleipä, leivottu satavuotiaaseen juureen. Sen kanssa vaahdotettua voita. 

Kaunista aterinmuotoilua veitsissäkin, puukkotyyliin.

Välillä ravintolasaliin leijaili kevyt savun tuulahdus, kun keittiössä savustettiin itse siikaa. Munakastikkeen ja purjon rinnalle. 

Jälkkäriosaston avasi keittiön yllätystervehdys, joka vei lakritsanrakastajan sydämen mennessään. Koostumukseltaan rakeeksi jauhetun marjajäädykkeen alta paljastui pehmeä lakusydän.  

Varsinainen jälkiruoka näyttää epäilyttävästi creme bruleelta, mutta olikin maultaan täysin pullaa. Vanukkaan muodossa ja mansikkasorbetin kaverina. 

Palan painikkeeksi keiteltiin pannukahvit pöydän "nuotiolla".

Ja naposteltiin vielä todella ihanan voimakkaan makuisia ja täydellisen koostumuksen lakritsavaahtokarkkeja...

... ja suklaatryffeleitä.

Menkää, kokekaa, ihailkaa ja maistakaa itse. Lämmin suositus ja kiitos.