Käsityömatka Tallinnaan

Olen jo monen loman tullessa suunnitellut käsityöaiheista päivämatkaa Tallinnaan. Aina on tullut jotain muuta eteen ja suunnitelmat ovat muuttuneet, mutta huhtikuussa 2012 ei. Tallinnaa piiskasi lähtöpäivänä samanlainen keväinen räntäsade kuin Etelä-Suomeakin, mutta se matkaa haitannut. Mieli ja odotukset olivat korkealla, kun aamuiseen laivaan astuimme.

Matkan pääkohde Karnaluks -tavaratalo, josta olen kuullut niin paljon. Moni ystävä on siellä käynyt ja monessa käsityöblogissa siitä on kirjoitettu. Olin saanut ennakkoon käsityksen, että paikka on iso, sieltä löytää mitä vaan ja siellä käymiseen kannattaa varata kunnolla aikaa. Lähdin siis toivorikkaasti matkaan ison tyhjän laukun kanssa. Olin myös päättänyt, etten ostele lankoja ihan vain summamutikassa. Olin ennakkoon selannut käsityölehtiäni ja -kirjojani ja ottanut lankatiedot ylös monesta kiinnostavasta projektista. Näin tiesin suurin piirtein minkälaista lankaa ja kuinka paljon tarvitsisin mihinkin projektiin. 

Karnaluks sijaitsee n. 1,5-2 km päässä satamasta. Sinne pääsee julkisilla liikennevälineillä, kävellen tai taksilla, jota minä käytin. Ulkoapäin paikka näytti tavalliselta kerrostalolta.

Oven vieressä oli vain pieni punainen kyltti, joka paljasti minun olevan oikeassa paikassa. Sitten piti seurata kylttejä pitkin käytäviä ja portaita ylös. Jos en olisi blogeja lukemalla osannut varautua tähän, olisi voinut alkaa epäilyttää, olenko sittenkään oikeassa paikassa.

Sisälle pääsi lopulta summeria soittamalla. Ja sitten silmieni eteen avatui tämä suuri halli, täynnä kaikkea mielenkiintoista. Vaelsin hämmentyneenä huoneesta toiseen ja tuijottelin vaan paikkoja. Siellä oli kaikenlaista käsityötarviketta ja materiaalia: lankoja, kankaita, nappeja, helmiä, vetoketjuja, nauhoja ym. Tässä yhtä värisävyä oleva nappihylly. Vastaavia oli kaikissa väreissä:

Yhtä ylenpalttisesti oli erilaisia askarteluhelmiä:

Suunnistin kuitenkin aika pian kaupan perälle, missä aukeni valtava lankaosasto. Langat olivat hyllyillään ja koreissaan arkisesti pahvilaatikoissa.

Langat oli ryhmitelty jossain määrin materiaaliensa perusteella: erilaiset villalaadut ja villasekoitteet, keinokuitulangat, puuvillalangat ja -sekoitteet jne. Tarjolla oli eri merkkejä. Erittäin paljon oli Schoeller+Stahlin ja Schachenmayerin lankoja, myös monia Gedifran ja Rowanin lankoja sekä vähän Novitaa.  Suuri osa langoista oli kuitenkin minulle ennestään tuntematonta turkkilaista merkkiä: Madame Tricote Paris - Ören Bayan. Hinnat oli erittäin selvästi merkitty, isoilla A4-lapuilla. Hinta oli hieman edullisempi, jos osti yhtä lankaa kymmenen kerää tai enemmän , kuin pienemmissä määrissä. Kaikissa tapauksissa hinnat olivat kuitenkin selvästi edullisempia kuin Suomessa. Pyörittelin joitakin n. 1,50 € maksavia merinovillakeriä ja mietin, että Suomessa nämä olisivat n. 5,50 €. Kalliimmat materiaalit, kuten silkki ja kashmir, olivat tietysti täälläkin suhteessa vähän kalliimpia kuin muut langat. Hintoihin oli laskettu mukaan 20 prosentin vero. 

Yhteensä pyörin Karnaluksissa noin kaksi tuntia ja oikeastaan koko sen ajan lankaosastolla. Kankaita, nauhoja ja nappeja en ehtinyt tutkimaan ollenkaan. Kassajono oli aika hidas, koska asiakkaita oli paljon. Eli jos matkustaa Karnaluksiin, kannattaa varata siihen aikaa. Toinen asia, mitä kannattaa varata, on käteinen raha. Karnaluksissa eivät nimittäin kortit käy. Palvelu oli kuitenkin erittäin ystävällistä. Myyjä halusi jopa tarkistaa kuittini uudelleen, kun ihmetteli, että miksi maksettava summa oli niin iso. Itse myhäilin vain, koska se oli jopa pienempi kuin olin itse arvellut. Myyjä myös ystävällisesti soitti minulle taksin, kun tiedustelin, että miten mahtaisin päästä takaisin keskustaan. Kiittelin onneani, että olin ottanut ison tyhjän laukun mukaan, koska taitelu puoliavoinaisten lankapussien kanssa räntäsateessa ei olisi ollut kivaa.

Tässä koko lankasaaliini kotona kuvattuna. Aikamoista, eikö? 

Ensimmäisenä puikoille pääsi oliivinvihreä Madame Tricote Parisin Cashmere Gold lanka (55 % villa, 5 % kashmir, 40 % akryyli). Siitä tulee palmikkopusero itselleni.

Johonkin kesätoppiin tai muuhun kesäneuleeseen ajattelin käyttää saman valmistajan Samanta -lankaa (23 % viskoosi, 77 % puuvilla). Se hehkui niin kauniisti, etten voinut vastustaa sitä! Ostin sekä kullankeltaista että oliivinvihreää. Vai olisiko tuo enemmänkin ruohonvihreää?

Katsoin etukäteen pitkän villatakin ohjeen, johon tulee Schoeller+Stahlin Elfin -lankaa (90 % polyakryyli, 10 % mohair). Nyt on sitten materiaalit siihenkin valmiina:

Joskus syksymmällä ehkä otan puikoilleni neulemekon/tunikan, joka tehdään Schachenmayr nomotta Extra Big Merino -langasta (100 % merinovillaa):

Täysi hasardiostos oli Madame Tricoten kimalteleva Pirlanta -lanka (69 % polyester, 31 % lurex). Tästä tulee varmaan joku pikkujouluhuivi tai muu biletoppi. 

Nyt on kyllä materiaaleja niin, ettei tarvitse vähään aikaan lankakaupassa käydä. Tuijottelen ja hypistelen niitä täällä iloisena!  

Matkapäivämme jatkui lankakaupan jälkeen iloisissa merkeissä, eli ilusalongissa. Kävimme hieronnassa hellimässä väsyneitä hartioitamme, selkiämme ja jalkojamme, ah! 

Sen jälkeen oli aika saada hieman murua rinnan alle. Kahvitteluhetki vanhassa kaupungissa oli rento ja mukava. Löysimme kerrassaan ihanan paikan, jossa tuli kokeiltua sekä suolaista että makeaa. Tässä herkullinen juusto-yrttikierre ja pinaatti-vuohenjuustopasteija.

Jälkkäriksi suklaa-marjakakkua...

... ja mustikka-pannacottatorttua:

Lämmitetty kahvimaito tuli söpössä pienessä pullossa:

Kahvilan tarjoilutiskiltä kuvailin myös muita herkkuja, joita emme kuitenkaan jaksaneet maistaa. Tässä marenkileivos, välissä jotain marjamoussea:

Kotiin viemisiksi olisi voinut ostaa monenlaisia keksejä:

Pääsiäisen kunniaksi myytiin hauskasti koristeltuja kaura-rusinacookieita:

Illansuussa astelimme paluulaivaan onnellisina. Takana kerrassaan täydellinen lomapäivä, hyviä ostoksia, herkullisia leivonnaisia ja rentoutuneet lihakset. 

(Julkaistu vanhassa blogissani 3.4.2012)