Lumikuningattaren hattu, huivi ja hanskat

Tämän kaunis talvinen asustesetti ei ole uusi, mutta halusin silti laittaa sen tänne näkyville. Se on tehty jo 2-3 vuotta sitten, lankana kaikissa on Novitan Huopanen. 

Ohjeita en enää löytänyt, mutta hattu ja huivi on tehty virkkaamalla, lapaset neulomalla. Puikko- ja koukkukoko oli aika suuri. Hattu aloitetaan päälaelta ja virkataan kiinteillä silmukoilla ympyränä koko ajan leventäen, niin että siitä muodostuu hattumaisen muotoinen. Hatun reuna ja huivi on virkattu verkkomaisiksi  toistaen pylväitä (kaksoispylväitä?) ja ketjusilmukoita. Niistä on luonnollisesti tehty reilusti isommat, kuin mitä lopputulokseksi tarkoitetaan, koska valmiit kappaleet huovutetaan pesukoneessa. Ennen pesua hattu oli itse asiassa erittäin hauskan näköinen, kuin jättimäinen ameeba tai muu vastaava.  Kappaleet pestään Huopasen ohjeiden mukaan, taisi olla 40 C asteen pesuohjelmalla. Sen jälkeen ne muotoillaan kosteina oikean kokoisiksi. Erityisesti hatun kanssa kannattaa olla tarkka, ettei se jää liian pieneksi tai veny liian suureksi. Oma pää on paras hatun venytys- /muotoiluapu. Hatun ja huivin verkkokuvion uloimmat reunat leikataan tässä vaiheessa saksilla auki. Näin saadaan kuvassa näkyvä "piikikäs" reuna aikaiseksi. Osa huivin ja hatun verkkoreunan rei'istä on saattanut huopua lähes umpeen pesussa. Ne saa helposti auki saksilla avaamalla ja sormilla muotoilemalla.

Lapaset tein viime talvena hatun ja huivin kaveriksi, mutta erityisesti ajatellen talvella kovasti palelevia sormiani. Ne on siis tehty neulomalla, ihan normaalin lapasen tapaan. Koko ennen pesua oli jälleen erittäin suuri. Lapaset jouduin itse asiassa pesemään kahteen kertaan, koska ne jäivät ensimmäisen pesun jälkeen vielä liian suuriksi. Lapasten peukaloihin kannattaa ennen pesua työntää esim. pienet muovipussit sisälle, jotta ne eivät huopuisi umpeen.

Käytän lapasten alla yleensä vielä ohuita sormikkaita, joten jo toisena talvena peräkkäin en ole joutunut kärsimään sormipalelusta. Niin hattu kuin lapasetkin ovat huopuneina erittäin tiiviitä, eikä niistä tuule läpi. Se onkin erittäin tärkeä asia täällä etelärannikolla asuvalle, koska merituuli hyväilee meitä myös talvella - ja välillä aika kirpeästikin! 

(Julkaistu vanhassa blogissani 24.1.2011)